Säännöt ja ohjeet

Asiakirjojen kopiointimaksut 

A4 mustavalkoiset	2 euroa / sivu
A3 mustavalkoiset	3 euroa / sivu
A4 värilliset	3 euroa / sivu
A3 värilliset	4 euroa / sivu

Arvonlisävero ja laskutus 

Lunastusmaksuista ja niihin liittyvistä lähetysmaksuista ei peritä arvonlisäveroa. Arvonlisäveroa ei peritä myöskään tiedonhausta perittävistä maksuista.

Postituskulut sisältävät arvonlisäveron.

Lähetysmaksut sisältävät arvonlisäveron, mikäli ne liittyvät verollisiin maksuihin (esimerkiksi kopiointimaksut, jotka eivät liity viranomaistoimintaan).

Kopiointimaksut sisältävät arvonlisäveron.

Alle 5 euron suuruiset lunastusmaksut jätetään laskuttamatta Sastamalan kaupungin laskutus- ja perintäohjeen mukaan.

Sastamalan kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Kaupunginvaltuusto 12.12.2022 § 61
(Hallintosääntöpykälät päivitetty 17.5.2024)

Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala

Kuntalain (410/2015) 14.2 pykälän 7 kohdan mukaan valtuusto päättää kunnan (jäljempänä kaupungin) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Varsinainen järjestämisvastuu on 39 §:n mukaisesti kunnanhallituksella (jäljempänä kaupunginhallituksella).

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kaupungin ja koko kaupunkikonsernin hyvää hallintoa ja johtamista, ja ne koskevat kaikkia kaupunkikonsernin toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kaupunkikonsernin toimintaa, josta kaupunki vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden myötä.

Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on lisäksi voimassa, mitä kaupungin hallintosäännössä sekä muissa ohjeissa ja määräyksissä on sanottu. Kuntalain 90 pykälän mukaan hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Tällä tarkoitetaan muun muassa tehtäviä ja toimivaltaa koskevia määräyksiä sekä raportointimenettelyä.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus; käsitteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kaupungille ja kaupunkikonsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista.

Sisäinen valvonta on osa kaupungin johtamisjärjestelmää sekä kaupungin johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia.

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että

• kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista,
• päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa,
• lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että
• omaisuus ja resurssit turvataan.

Riski on epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Vaikutus on poikkeama odotetusta, niin myönteisessä kuin kielteisessä mielessä.

Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Riskienhallinnan merkitys on jatkuvasti kasvanut. Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelytapoja, joiden avulla

• tunnistetaan ja kuvataan kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintaan liittyviä riskejä,
• arvioidaan riskien merkittävyyttä ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä
• määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja raportoimiseksi.

Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa ja arvioinnissa tarjoamalla objektiivisen, riippumattoman ja järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintaprosessien tuloksellisuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Täydentäviä määräyksiä annetaan lisäksi valtuuston hyväksymässä konserniohjeessa sekä kaupunginhallituksen hyväksymässä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut

Valtuusto päättää kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja edellyttää, että kaupunkikonsernin kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta.

Kaupunginhallituksella on vastuu sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta (hallintosääntö 88 pykälä).

Kaupunginhallituksen alaiset toimielimet vastaavat omien tehtäväalueidensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta, tuloksellisuudesta sekä niistä raportoinnista hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti (hallintosääntö 89 pykälä).

Johtavien viranhaltijoiden ja muiden tilivelvollisten tehtävänä on toimeenpanna sisäinen valvonta ja riskienhallinta vastuualueellaan ja raportoida niistä hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti (hallintosääntö 90 pykälä).

Konserniyhteisöjen hallitukset ja toimitusjohtajat vastaavat niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta. Konserniyhteisöt raportoivat konsernijohdolle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta sekä merkittävien riskien hallinnasta konserniohjeen mukaisesti.

Kokonaisvaltainen riskien hallinta ja sisäinen valvonta osana kaupungin ja kaupunkikonsernin johtamis- ja hallintojärjestelmää

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on osa kaupungin ja kaupunkikonsernin johtamis- ja hallintojärjestelmää, päätöksentekoa sekä strategista ja operatiivista toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa, poikkeamiin reagointia ja suoriutumisen arviointia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista ja sen tulee toteutua kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla. Riskienhallinnan tulee ulottua kaikkiin riskiluokkiin, sekä sisäisiin että ulkoisiin. Käytännössä sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytkeytyy vuosittaiseen talousarvio- ja tilinpäätösprosessiin.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on jatkuva osa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Sisäinen valvonta toteutuu muun muassa selkeinä tehtävien, toimivallan ja vastuiden jakoina, valvonta- ja raportointivelvoitteina, tietojen ja tietojärjestelmien suojaamisena, omaisuuden turvaamisena ja sopimusten hallintana.

Toimiva sisäinen valvonta myös ehkäisee ja paljastaa väärinkäytöksiä. Johdon velvollisuutena on toteuttaa sisäistä valvontaa väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi sekä puuttua havaittuihin väärinkäytöksiin. Väärinkäytöksenä pidetään erilaisia epärehellisiä, epäeettisiä tai kaupunkikonsernin ohjeita rikkovia taikka lainvastaisia tekoja.

Riskit ja riskienhallinta osana taloussuunnittelu- ja seurantaprosessia

Riskienhallinnassa on otettava huomioon kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan riskit kokonaisvaltaisesti.

Kaupunkikonsernin riskit jaotellaan neljään pääryhmään, jotka ovat

• strategiset riskit,
• taloudelliset riskit ja
• toiminnalliset riskit sekä
• vahinkoriskit.

Kaikkiin näihin ryhmiin voi kuulua sisäisiä ja ulkoisia riskejä. Riskienhallintaa toteutetaan talousarvion ja merkittävien muiden päätösten valmistelun yhteydessä.

Kaupunginhallituksen alaisten toimielinten ja konserniyhteisöjen tulee talousarvion laadinnan yhteydessä analysoida toimintaympäristön muutoksia, tunnistaa tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioida niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä laatia tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Kaupunginhallitus kokoaa näiden perusteella koko kaupunkikonsernia koskevan riskianalyysin ja menettelytavat merkittävimpien riskien hallitsemiseksi.

Toimielimet ja konserniyhteisöt raportoivat merkittävistä riskeistään ja riskienhallinnan kehittämisestä osana toiminnan ja talouden seurantaa ja raportointia.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja raportointi

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa.

Kaupunginhallitus antaa toimintakertomuksessa arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimenpiteistä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sekä konsernivalvonnasta. Hallituksen selonteko perustuu sen alaisten toimielinten ja konserniyhteisöjen laatimiin selontekoihin. Hallituksen alaisten toimielinten tulee käsitellä oman tehtäväalueen selonteko merkittävimmistä riskeistä ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä toimenpiteistä havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Selontekojen tulee perustua dokumentoituun aineistoon.

Mikäli tilikaudella havaitaan merkittäviä riskejä, tulee kaupunginhallituksen alaisten toimielinten ja viranhaltijoiden sekä konserniyhteisöjen raportoida niistä ja niiden hallintakeinoista välittömästi valvontavastuussa olevalle. Valvontavastuussa olevien tulee raportoinnin perusteella ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Raportoinnista on annettu tarkemmat määräykset kaupunginhallituksen hyväksymässä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa.

Tilivelvollisuus

Kuntalain 125 pykälän mukaan tilintarkastaja antaa tilintarkastuskertomuksessa muun muassa lausumat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esityksen vastuuvapauden myöntämisestä sekä mahdollisesta tilivelvolliseen kohdistuvasta muistutuksesta.

Tilivelvollisella on vastuu johtamansa toiminnan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja niiden jatkuvasta ylläpidosta. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että tilivelvollisen toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, häneen voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja häneltä voidaan evätä vastuuvapaus sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Vaikka henkilö ei olisikaan lain tarkoittama tilivelvollinen, hänen on luonnollisesti hoidettava tehtävänsä asianmukaisella huolellisuudella. Tilivelvollisaseman puuttuminen ei vapauta esimiehiä toiminnan valvontavastuusta.

Tilivelvolliset on määritelty talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosittain.

Voimaantulo

Nämä perusteet tulevat voimaan 1.1.2023 lukien.

Ohje vaikutusten ennakkoarvioinnista (EVA) päätöksenteon valmistelussa

Vaikutusten ennakkoarvioinnilla tarkoitetaan kunnallisessa päätöksenteossa päätösesitysten vaikutusten arviointia etukäteen. Päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä tulee ottaa huomioon, miten ne vaikuttavat suoraan tai välillisesti kuntalaisiin, yritystoimintaan ja työllisyyteen, kaupungin organisaatioon ja henkilöstöön, kunnan ja kuntalaisten talouteen sekä ympäristöön ja ilmastoon.

Vaikutusten ennakkoarviointi tehdään, jos päätös koskee

• merkittävää määrää kuntalaisia ja/tai päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia tietylle ihmisryhmälle (esimerkiksi ikäryhmä, sukupuoli, kulttuuritausta tai väestöryhmän sisällä jokin alaryhmä, johon vaikutukset erityisesti kohdistuvat; terveyden, toimintakyvyn, tulojen, varallisuuden, koulutuksen, ammattiaseman, työllisyyden perusteella) tai alueelle (asuinpaikka),
• kaupungin henkilöstöä
• kustannusvaikutuksiltaan merkittävää (pääsääntöisesti vähintään 100.000 euron) hankintaa tai investointia tai taloudellisesti pitkäkestoista vaikutusta
• yritystoiminnan edellytyksiä
• merkittäviä työllisyysvaikutuksia
• kunnallista palvelua koskevaa linjausta tai suunnitelmaa; palveluverkon muutos, palvelujen järjestämisen muutos
• strategiaa ja tavoitteita
• tarpeen mukaan, kun vastataan lausuntoihin, esityksiin tai kirjeisiin.

Vaikutusten ennakkoarviointia ei tehdä päätöksissä, jotka koskevat yksilöä, oikaisuvaatimusta, viran tai toimen täyttämistä, tai ovat tiedoksi merkittäviä, taikka joissa vaikutusten arviointi ei muusta perustellusta syystä ole tarpeen. Perusteltu syy kirjataan päätösesityksen valmistelutekstiin.

Arviointi tehdään seuraavista näkökulmista:

1. kuntalaiset,
2. yritykset ja työllisyys,
3. organisaatio ja henkilöstö,
4. talous, sekä
5. ympäristö ja ilmasto.

Näkökulmissa hyödynnetään jäljempänä olevassa taulukossa mainittuja arviointikriteerejä tai -tekijöitä tarpeellisilta osin.

Arvioinnissa käytetään apuna oheista taulukkoa. Arvioinnin yhteenveto ja johtopäätökset sisällytetään asian valmistelutekstiin, selosteosaan tai itse päätökseen. Mikäli arviointi sisältää huomattavan määrän eri näkökulmiin sisältyvien tekijöiden vaikutusten arviointia, se liitetään lisäksi erilliseksi liiteaineistoksi. Mikäli päätöksenteon valmistelussa on teetetty ulkopuolisen arvioitsijan tekemä laaja arviointi, se liitetään valmistelutekstin oheismateriaaliksi.

Asian esittelijä tai valmistelija päättää ennakkoarvioinnin tarpeellisuudesta ottaen huomioon edellä mainitut linjaukset. Päätöksen vaikutuksia tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä päätöksestä riippuen.

Vaikutusten ennakkoarviointilomake

Sastamalan kaupungin rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteet

Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.09.2024 pykälä 39
Voimaantulo 30.9.2024.

Rahoitustoiminnan lähtökohdat

Kaupunginvaltuuston tehtäviin kuuluu kuntalain 410/2015 § 14 mukaisesti varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista päättäminen. Kuntalain säännöksen tarkoituksena on korostaa valtuuston roolia kunnan varallisuuden hoitoa ja sijoitustoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Valtuuston tulee ottaa selkeästi kantaa siihen, minkälaisissa toiminnoissa kunta on mukana omistajana ja sijoittajana sekä valvoa, että kunnan pääoma on tehokkaassa, kunnan tavoitteita ja strategiaa tukevassa käytössä.

Valtuusto päättää myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista sekä takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta.

Rahoituksen perusteissa on määritelty kunnan ottolainaukseen ja antolainaukseen liittyvät sekä takausten myöntämiseen ja riskienhallintaan liittyvät periaatteet. Sijoitustoiminnan perusteissa on määritelty sijoitustoiminnan periaatteet ja riskien hallinta.

Varainhankinnan, varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan ensisijaisena tehtävänä on tukea Sastamalan kaupungin toimintaa valtuuston asettamien strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on turvata Sastamalan kaupungin maksuvalmius kaikissa markkinatilanteissa.

Omistajuuteen liittyvät periaatteet on määritelty omistajaohjauksen periaatteissa (KV 25.4.2022 § 20).

1. Rahoituksen yleiset periaatteet

Rahoitustoiminnalla tarkoitetaan kunnan rahoituksen hankintaa ja siihen liittyvää riskienhallintaa sekä rahoituksen tai takauksen myöntämistä. Kunnan toimintaa ohjaavat valtuuston hyväksymät rahoituksen periaatteet sekä talousarvio.

Kaupungin rahoituslähteitä ovat verotulot, valtionosuudet, toimintatuotot sekä vieraan pääoman ehtoinen rahoitus (lainarahoitus). Tuloilla katetaan kaupungin käyttömenot, investoinnit, lainanlyhennykset ja lainanhoitokulut. Tavoitteena on, että lainarahoitusta käytetään vain kaupungin elinvoimaa, peruspalveluja ja taloutta tukevien investointien rahoittamiseen.

Sastamalan kaupungin rahoitustoimintaa hoidetaan pitkäjänteisesti ottaen huomioon kaupungin ja kaupunkikonsernin yhteisöjen toiminnan luonne. Rahoitustoiminnan ensisijainen tehtävä on tukea Sastamalan kaupunkikonsernin toimintaa valtuuston asettamien strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on palvelutuotannon ja investointien edellyttämän rahoituksen varmistaminen, rahoituskustannusten minimointi ja vaihtelun tasaaminen pitkällä aikavälillä sekä rahoitusriskien hallinta.

Sastamalan kaupungin hallintosäännön (kv 11.11.2024 § 46) 77 §:n mukaan kaupungin rahatoimen tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, maksuliikenteen hoito, lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen sekä rahastojen perustaminen ja lakkauttaminen. Hallintosäännön 77 §:n mukaan valtuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista ja määrittelee lyhytaikaisen kassaa vahvistavien lainojen enimmäismäärän.

Vaikka hankintalaki ei velvoita kilpailuttamaan lainojen hankintaa, kaupunki kilpailuttaa kaikki merkittävät rahoitustarpeet markkinoilla. Tavoitteena on kustannustehokkuus, riippumattomuus ja tasapuolisuus eri palveluntarjoajiin nähden.

2. Sijoitustoiminnan perusteet

Kunnan sijoitustoiminta jakautuu kunnan toimialaan liittyvään sijoittamiseen ja kassavarojen sijoittamiseen. Lisäksi kunnalla voi olla toimeksiantona sijoitettavia lahjoitusrahavaroja.

Toimialasijoittamisella tarkoitetaan sijoituksia, joilla edistetään kunnan tehtäviin kuuluvia päämääriä, kuten palvelutuotannon järjestämistä, elinkeinorakenteen muutosta tai työllisyyden turvaamista kunnan tai seutukunnan alueella. Sijoitus voidaan tehdä oman tai vieraan pääoman ehdoin. Kassavarojen sijoittamisella tarkoitetaan maksuliikennevarojen ja kassaylijäämän sijoittamista.

Kunnan sijoitustoiminnan tulee lähtökohtaisesti olla taloudellisesti tuottavaa. Vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää sijoituksen reaaliarvon säilyttämistä, mutta sijoitusten tuoton tulisi kattaa myös sijoitustoiminnan hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Sijoitustoiminnassa on otettava huomioon maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaaminen.

Sijoitustoiminta on pitkäjänteistä ja sijoitustoiminta on hoidettava suunnitelmallisesti siten, että maksuvalmius turvataan ja sijoitustoimintaan liittyvät riskit kartoitetaan ja riskeiltä pyritään ennakoivasti suojautumaan. Sijoitusten rahoittaminen lainanotolla tulee kysymykseen vain toimialasijoittamisessa.

Taloudellisten tavoitteiden ohella kaupungin sijoitustoiminnassa on huomioitava julkisyhteisöön kohdistuvat yhteiskunnalliset velvoitteet ja julkishallinnossa hyväksyttävät toimintaperiaatteet. Sijoituskohteen toimiala tai toimintatavat eivät saa olla ristiriidassa kaupungin tehtävien ja toimintaperiaatteiden kanssa.

Kaupungin sijoitustoiminnassa huomioidaan vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Tämä tarkoittaa erityisesti ympäristöön, sosiaalisiin asioihin ja yhtiöiden hallintotapaan liittyvien tekijöiden huomioonottamista sijoittamisessa, kumppaneiden valinnassa ja vastuullisuuden edistämisessä.

Kaupungin sijoitustoiminnan tulee olla kilpailutettua silloin, kun siihen käytännössä on mahdollisuus.

Rahoitus- ja sijoitustoiminnanperusteet löydät kokonaisuudessaan täältä.

Yhdistysten ja seurojen merkkipäivät

1.7.2020 alkaen

Muistamisen edellytykset

• virallinen kutsu kaupungille tai kaupungin toimialalle
• yhdistys järjestää virallisen merkkipäivätilaisuuden tai juhlan, jossa lahja luovutetaan

Muistamisen hoitaminen

• se toimielin, jonka toimialaan yhdistystoiminta kuuluu, tai kutsun saanut taho
• kaupungin konsernihallinto päättää oman edustajansa osallistumisesta

Merkkipäivien huomioiminen

Kaupunki huomioi merkkipäivät seuraavasti:

20 vuotta	Onnitteluadressi ja 50 euroa
30 vuotta	Onnitteluadressi ja 50 euroa
40 vuotta	Onnitteluadressi ja 50 euroa
50 vuotta	Onnitteluadressi ja 50 euroa
60 vuotta	Onnitteluadressi ja 60 euroa
70 vuotta	Onnitteluadressi ja 70 euroa
80 vuotta	Onnitteluadressi ja 80 euroa
90 vuotta	Onnitteluadressi ja 90 euroa
100 vuotta	Onnitteluadressi ja 100 euroa
tämän jälkeen kymmenvuosittain vain silloin, kun juhlii	Onnitteluadressi ja 100 euroa

Juhlivalle yhdistykselle luovutetaan lisäksi Sastamalan kaupungin pöytäviiri, mikäli yhdistys ei ole aikaisemmin sitä saanut.

Kaupunginjohtaja voi perustellusta syystä päättää poikkeuksesta erityistapauksessa.