Soittimien esittelyt
Katso esittelyjä ja kuvia soittimista klikkaamalla haluamasi soittimen nimeä!
Kitara on miellyttävä-ääninen ja monipuolinen soolo- ja säestyssoitin, eikä olekaan ihme, että sen suosio on säilynyt jo useita tuhansia vuosia. Kitaran tärkeimmät osat ovat runko, kaula ja kielet. Kieliä on useimmiten kuusi ja ne ovat nailonia tai terästä. Ääni syntyy näppäilemällä kieliä sormilla tai plektralla ja painamalla toisella kädellä kieltä kaulan otelautaa vasten. Kitarassa on kaikupohja, joka vahvistaa äänen. Soittimella voidaan soittaa monia eri musiikkityylejä. Kitaroita on eri kokoisia soittajan koon mukaan.
Alttoviulu kuuluu viulun ja sellon tapaan jousisoitinten perheeseen. Se muistuttaa ulkonäöltään viulua, mutta on kooltaan hieman suurempi ja äänteltään tummasointisempi. Alttoviulun viritys eroaa myös viululla käytettävästä vireestä. Soittimen suuremman koon vuoksi soittajalta kysytään äänen tuottamiseksi myös hieman enemmän voimaa kuin viulussa, ja niin soitin soveltuukin erinomaisesti hieman kokeneemmille oppilaille.
Bändisoitto on hauskaa ja motivoivaa yhdessä tekemistä, jossa musiikki muodostuu useamman yksittäisen soittajan soitosta. Bändeissä harjaantuvat sekä soitto- että vuorovaikutustaidot. Musiikkiopistossa toimii erilaisia bändejä aina kansanmusiikkiryhmistä rock-henkisiin kokoonpanoihin. Bändisoiton musiikillisen ytimen muodostaa rytmi, harmonia ja melodia. Jäsenten soittimien ominaispiirteet vaikuttavat siihen, mitä kukin heistä soittaa. Erityisesti alkuvaiheessa bändisoitossa on tärkeää, että jokainen soittaja oppii oman vastuualueensa, löydetään yhteinen pulssi ja saadaan kappaleista yhtenäisiä kokonaisuuksia.
Harmonikka on alunperin kansansoittimesta kehittynyt hyvin monipuolinen soitin, josta ääntä tuotetaan puskemalla keskellä olevan palkeen avulla ilmaa soittamaan sisällä olevia lehdykkäkieliä. Erilaisia ja erikokoisia haitareita ja sen sukulaissoittimia on monenlaisia ja nykyisenkaltainen yleisimmin käytetty harmonikka on teknisesti varsin monimutkainen soitin joka taipuu moneen musiikkityyliin.
Kantele on kielisoitin, jolla soitetaan musiikkia klassisesta poppiin, barokkimusiikista jazziin ja kaikkea siltä väliltä. Musiikkiopistossa keskitytään kanteleensoitonopiskelussa 36-40-kielisiin konserttikanteleisiin ja länsimaiseen taidemusiikkiin, vaikka toki tutustutaan myös pienkanteleisiinkin ja niillä soitettavaan ohjelmistoon. Kantele on paitsi soolosoitin, myös monipuolinen säestys- ja kamarimusiikkisoitin. Musiikkiopiston kanteleoppilaat soittavat omien soittotuntien lisäksi myös yhdessä toisten kanssa yhtyeessä ja erilaisissa kamarimusiikkikokoonpanoissa.
Kosketinsoittimet, keyboard, syntikka, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Koskettimia soitetaan hyvin samaan tapaan kuin pianoa mustilla ja valkoisilla koskettimilla, mutta toisin kuin pianossa eri äänien tai soundien kirjo on lähes rajaton. Koskettimia käytetään nykyisin hyvin laajasti musiikin tekemisessä, äänittämisessä ja tuottamisessa, sillä niillä voidaan soittaa vaikka koko yhtyeen soittimet yhden soittajan voimin.
Laulu on instrumenteista kenties vanhin ja tunnetuin. Hyvän laulutekniikan omaksuminen on edellytys korkealta ja kovaa tai matalalta ja jyrisevästi vetämiseen, oman äänityypin ja -alan mukaan. Tekniikasta on hyötyä myös arjessa äänenkäytön kannalta. Erilaiset musiikkityylit myös suosivat erilaisia laulukikkoja ja tietynlainen tapa tuottaa ääntä yhdistetään usein tiettyyn musiikkityyliin, oli kyseessä sitten Maria Callas tai Whitney Houston.
Musiikkiopistossa opiskellaan solistisen aineen ja yhteismusisoinnin ohessa musiikin perusteet, tuttavallisemmin mupe -ryhmissä. Mupe on ryhmäopetusta ja tutustuttaa oppilaat musiikin saloihin monipuolisesti. Tunneilla aktivoidaan oppilaiden mielikuvitusta, tuetaan soitto- ja musiikkiharrastusta sekä jaetaan musiikillista yleistietoa. Mupeasioiden tietämys tuo näkökulmia ja uudenlaisia lähestymistapoja musiikkiharrastukseen sekä tärkeää tietämystä siitä, miten ja mistä elementeistä oikeastaan syntyykään juuri se musiikki, josta itse kukin pidämme. Mupe on toiminnallista ja tunneilla esimerkiksi soitetaan ja lauletaan paljon yhdessä ja tehdään kehorytmiikka- ja kuulonvaraisia harjoituksia.
Varhaisiän musiikkikasvatuksessa, tuttavallisemmin muskarissa, tutustutaan kokonaisvaltaisesti kaikkia aisteja käyttäen musiikkiin ja soittimiin. Lasten mielikuvitusta pyritään aktivoimaan yhdessä vanhempien kanssa laulujen, leikkien ja liikkeen kautta. Ryhmiä on useita, nuorimmillaan jopa odottavien äitien on mahdollista osallistua! Ryhmissä ei ole erikseen pääsykokeita, vaan ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Muskari kuuluu taiteen perusopetuksen pariin.
Nokkahuilu on poikkihuilun tapaan puupuhallin, jota soitetaan puhaltamalla hieman nokan näköiseen suukappaleseen, ja tästä soitin saakin nimensä. Nokkahuiluja on hyvin eri kokoisia; kuvassa näkyvän tavallisimman kokoisen lisäksi niitä on myös lähes soittajan itsensä kokoisina! Soittimen ääni on kirkkaan pehmeä. Moni opiskelee nokkahuilua aluksi huiluopinnoissaan ja siirtyy myöhemmin poikkihuiluun, joten opinnoissa se tulee tutuksi tätä kautta.
Piano kuuluu suosituimpiin ja tutuimpiin soittimiimme. Ääntä soittimella tuotetaan koskettimia painamalla, jotka saavat pianon sisällä olevan vasaran lyömään kieltä, joka kosketuksen seurauksena värähtelee. Piano on monipuolinen ja helposti lähestyttävä soitin, jolla voi musisoida sekä itse että ryhmässä, ja jonka soittaminen takaa erinomaisen ymmärryksen harmoniasta.
Poikkihuilu luokitellaan kiiltävästä ulkonäöstään huolimatta puupuhaltimiin. Poikkihuilun puhallustapa mahdollistaa hyvin monipuolisesti erilaisten ilmaisumahdollisuuksien käytön, kun soittaja muuntelee instrumenttiin puhaltamansa ilman määrää ja painetta, sen nopeutta, suuntaa ja muotoa. Erilaiset huilut ovat eräitä ihmiskunnan vanhimpia soittimia, mutta poikkihuilun muodon soitin sai 1800-luvulla nykyisen koneistonsa ansiosta, jolla sävelkorkeutta on mahdollista vaihtaa huomattavasti tarkemmin.
Rumpusetti kuuluu lyömäsoitinten opiskeluun musiikkiopistossa. Rumpalin tehtävä bändissä on yhteistyössä basistin kanssa pitää rytmi tarkkana ja svengaavana, luoden vakaan pohjan jossa muiden on helppo pysyä mukana. Musiikkiopistossa opetetaan rumpusetin lisäksi erilaisia lyömäsoittimia, joiden laajaan valikoimaan kuuluvat esimerkiksi marimba, vibrafoni, xylofoni, kellopeli, patarummut ja erilaiset käsirummut sekä perkussiot. Katso lisää allaolevasta soitinesittelyvideosta (lisätään pian!)
Sello on viulun tapaan jousisoitin, jota soitetaan hyvin samaan tapaan kuin viulua, tosin soittimimen huomattavasti suuremman koon vuoksi soittaja yleensä istuu ja pitää soitinta jalkojensa välissä. Sellossa on koonsa puolesta myös viulua matalampi ääni, ja soinnin väri on hieman lämpimämpi. Sello toimii monenlaisissa tyyleissä ja yhtyeissä tärkeänä osana kokonaisuutta ja se on myös suosittu soolosoitin. Soittimen monipuolisista käyttömahdollisuuksista esimerkkinä voi käyttää vaikka Apocalyptica-bändin tapaa käsitellä instrumenttia.
Bassossa on tavallisimmin neljä kieltä, mutta useampikielisiäkin bassoja on. Jotta basson ääni saadaan kunnolla kuuluville, kytketään se bassovahvistimeen. Yhteissoitossa bassolla on tärkeä rooli, sillä se tukee muiden soitinten komppikuvioita rytmipohjallaan. Peruskomppien lisäksi bassolla voidaan soittaa hyvin monipuolisesti sooloja ja säestäviä harmoniakuvioita. Bassoa voidaan soittaa näppäilemällä sormilla tai käyttämällä plektraa.
Sähkökitara on kehitetty akustisesta kitarasta. Ääni syntyy näppäilemällä kieliä joko sormilla tai plektralla ja äänen vahvistaa kaikukopan sijaan kitaravahvistin. Sähkökitaran kielet ovat metallia. Sähkökitaraan voidaan kytkeä myös erilaisia efektipedaaleja, jolloin äänen väriä voidaan monella tavalla muunnella. Sähkökitara on todella monipuolinen soitin, jota voidaan käyttää aina soolosoittamisesta kappaleiden soinnulliseen säestämiseen musiikkityylistä riippumatta.
Trumpetti kuuluu vaskipuhaltimiin, mikä tarkoittaa että ääni syntyy puhallettaessa suukappaleeseen ja että soitin on yleensä tehty messingistä. Vaskipuhaltimista trumpetti on korkein. Puhaltamisen lisäksi äänen korkeuteen vaikuttaa venttiilien käyttö, ja äänen laatua voi muokata erilaisilla sordiinoilla. Trumpetteja on eri vireisiä, joista yleisin on Bb-vire. Trumpetti on monipuolinen orkesteri- ja soolosoitin, jonka historia ulottuu 1400-luvulta nykyjazziin.
Viulu on jousisoittimista korkeaäänisin. Sitä soitetaan toisella kädellä kieliä painaen, toisella niitä jousella soittaen. Tällä tavoin äänenkorkeuden etsiminen kehittää erinomaisesti sävelkorvaa, kun täysin oikeaa kohtaa tietyn äänen saamiselle ei ole soittimeen merkitty erikseen. Viulunsoiton opiskelun voi aloittaa jo varhain, jopa 4-vuotiaana! Pienimmille on tarjolla myös Suzuki-ryhmä, jossa painotetaan kuulonvaraista soittoa. Tämän lisäksi viulua voi musiikkiopistossa soittaa ryhmässä eri kokoisissa orkestereissa ja bändeissä.