Ruutuhyppelyä.

Koulujen kerhotoiminta

Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan oppituntien ulkopuolista harrastustoimintaa. Koulun kerhot ovat oppilaalle maksutonta perustoimintaa, joka kirjataan koulun työsuunnitelmaan. Kerhotoimintaa voidaan järjestää ennen tai jälkeen koulupäivän, sen keskellä tai iltaisin. Suositus on, että kerhot ajoittuvat ensisijaisesti koulupäivien yhteyteen.

Kerhot monipuolistavat koulun toimintaa. Sastamalan kerhotarjotin on varsin monipuolinen. Tarjolla on kerhoja kädentaidoista kulttuuriin ja liikunnasta kaveritaitoihin.

Kerho voi esimerkiksi:

  • täydentää ja syventää oppiaineiden sisältöjä (esim. kemian- tai fysiikankerho, näytelmä- tai käsityökerho)
  • tarjota innostavaa opetusta oppiaineiden ulkopuolisiin aiheisiin (esim. shakkikerho)
  • kannustaa lapsia liikkumaan ja kokeilemaan uusia lajeja (liikuntakerhot)
  • tarjota mahdollisuuden lahjakkaille oppijoille syventää ja kehittää taitojaan (esim. kieli-, matematiikka- ja tiedekerhot)
  • avustaa retkien tai juhlien järjestämisessä tai varainhankinnassa (esim. askartelukerho)

Hyvä kerho

  • herättää kiinnostusta uuteen asiaan tai harrastukseen
  • syventää jo opittuja tietoja ja taitoja, antaa uusia näkökulmia esimerkiksi oppiaineisiin
  • lisää lasten kanssakäymistä keskenään tai vanhempien kanssa
  • antaa mahdollisuuden maksuttomaan harrastukseen oman mielenkiinnon mukaan

Kerhotoiminta toteutetaan opetushallituksen hankerahoituksella ja Sastamalan kaupungin omarahoitusosuudella. Hankkeen tavoitteena on lisätä oppilaiden koulumotivaatiota ja -viihtyvyyttä sekä tukea sosiaalisuutta. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa kaikille oppilaille vähintään yksi mielekäs harrastus. Kerhotoiminnalla tuetaan Sastamalan perusopetuksen päätavoitetta eli turvallista kasvun ja opin polkua.

Kouluilla pyritään tarjoamaan oppilaiden hyvinvointia lisäävää toimintaa sekä mahdollisuutta tavata kavereita koulupäivän jälkeen. Tavoitteena on lisätä haja-asutusalueen vähäisempää harrastustoimintaa tarjoamalla monipuolisia kerhoja eri-ikäisille oppilaille.

Kerhotoimintaan osoitettujen tilojen, välineiden ja laitteiden turvallisuudelle asetetut vaatimukset ovat samat kuin opetustyössäkin. Myös kerhotoiminnassa noudatetaan koulun turvallisuusohjeistoa ja -suunnitelmaa sekä järjestyssääntöjä. Koulun vakuutus on voimassa myös kerhoissa.

Isojen iltapäivät kouluilla eli ”Mitä tehtäis?”-toiminta

Lukuvuonna 2021-2022 tätä toimintaa on seuraavilla kouluilla: Stormi, Tyrväänkylä, Karkku, Kiikka, Marttila ja Mouhijärven yhteiskoulu. MYK:ssä myös yläkoululaiset mukana eli vl. 3-9.

Toiminnan tavoite

Vastataan tarpeeseen luoda lapsilähtöisesti ja perheiden hyvinvointia tukien toimintaa myös isoille alakoulun oppilaille koulupäivän
jälkeen. Harrastetakuun toteuttaminen, sosiaalisen pääoman kasvattaminen, yksinäisyyden vähentäminen ja turvallisen aikuisen tarjoaminen iltapäivään.

Toiminnan kohderyhmä

3.-6.- luokkalaiset

Toiminnan laajuus

Kerran viikossa 4h/koulu klo 13-17 erikseen lukuvuosittain ilmoitetuissa yksiköissä. Ilmoittautuminen lukuvuoden alussa toimintaan koululle ja LINKKI LIIKUNTAPALVELUT.

Toiminnan sisältö

Toiminta alkaa koulun tiloissa heti koulupäivän jälkeen. Koulun oma koulunkäynninohjaaja on vastuuohjaajana ja mahdollisesti mukana myös
nuorisopalveluiden kerhotyöntekijä jokaisella koululla, mikäli ryhmäkoot ovat isoja. Harrastusmahdollisuuksia on tarjolla laajasti oppilaiden toiveiden mukaisesti. Harrastuskerhot ovat maksuttomia, rahoitus harrastustoiminnan Suomen malli-hankkeesta vuodesta 2021 eteenpäin.

Välipalatarjoilu yhteistyössä vanhempainyhdistysten, yrittäjien ja järjestöjen kanssa. Maksuttomuus mahdollistettu näiden tuella eri yksiköissä.

Harrastamisen Suomen-mallin kerhot

Opetus- ja kulttuuriministeriön Harrastamisen Suomen malli –hankkeen tavoitteena on tarjota mielekäs ja maksuton harrastus kaikille 1.-9.-luokan oppilaille heti koulunpäivän yhteyteen. Hankkeen taustalla on ajatus siitä, että tarjoamalla mielekästä harrastustoimintaa voidaan ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja parantaa heidän hyvinvointiaan. Harrastamisen Suomen mallin -kerhojen rahoitus- ja koordinointivastuu on kunnilla, mutta hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten seurojen, yhdistysten ja yrittäjien kanssa.