Vieraslajit ja niiden torjunta

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslajit leviävät ihmisen myötävaikutuksella alueille, jotka eivät ole niiden luontaisia kasvupaikkoja.

Haitalliset vieraslajit vaarantavat luonnon monimuotoisuuden ja voivat syrjäyttää alkuperäisiä ja uhanalaisia lajeja. Erityisesti kookkaat ja tehokkaasti leviävät kasvit aiheuttavat myös mm. eroosiota (jättipalsami) ja terveydellisiä haittoja (jättiputket).

Haitallisille vieraslajeille hyväksyttiin 10/2020 kansallinen hallintasuunnitelma III. Uusi erillisjulkaisu, joka on yhdistelmä haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevista hallintasuunnitelmista I-IV julkaistiin 23.08.2021. Hallintasuunnitelma sisältää mm. ensisijaisesti torjuttavat lajit ja torjunta-alueet, sekä lajikohtaiset riskit.

Yleisimmät Sastamalan alueella havaitut haitalliset vieraslajit ovat komealupiini, jättipalsami sekä jättiputki. Sastamalan kaupungin toimintasuunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseksi noudattaa kansallista hallintasuunnitelmaa. Myös haitalliseksi luokiteltua sahalinintatarta ja japanintatarta on havaittu. Espanjansiruetanan leviämistä Vammalassa, Marttilan alueella pyritään hidastamaan ja estämään. 

Kaupungin omistusalueilla puistotoimi on torjunut vieraskasveja vuosia ja esiintymiä on onnistuttu jopa hävittämään joiltakin alueilta (esim. jättiputki ja kurtturuusu). Komealupiinin leviämistä voidaan ensisijaisesti vain hillitä. Paikoitellen runsaanakin esiintyvää jättipalsamia kitketään ja niitetään. Jättiputkea hävitetään ensisijaisesti kitkemällä taimivaiheessa, mutta myös torjunta-aineita joudutaan käyttämään. 

Mitä varhaisemmassa vaiheessa torjuntatyö aloitetaan, sitä parempia tuloksia saadaan. Mitä enemmän esiintymistä tiedetään, sitä paremmin pystytään seuraamaan mm. torjuntatöiden vaikutusta.

Havaintoja Sastamalan alueelta voi ilmoittaa suoraan kaupungin omaan havaintopalveluun (Vieraslajihavaintokartta).

Kaivinkoneen kauhassa kurtturuusuja juurineen.
Kurtturuusujen poistoa kaivinkoneella.

Vieraslaji, haitallinen vieraslaji vai tulokaslaji?

Haitalliset lajit voivat joskus mennä sekaisin harmittomien kotoperäisten luonnonkasvien kanssa ja espanjansiruetanan voi sekoittaa esim. ukkoetanaan. Laji ja sille paras torjuntakeino on tärkeä varmistaa ennen hävittämistä.

Vieraslaji

  • Levinnyt luontaiselta alueeltaan uudelle alueelle ihmisen avustamana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
  • Voivat vaarantavaa alkuperäisen lajiston. Vieraslajia ei saa päästää leviämään ympäristöön!
  • Esimerkiksi etelänruttojuuri on vieraslaji ja sitä voi kasvattaa pihallaan, mutta niiden juurakoita sisältävää maata ei tule viedä puutarhajätteiden mukana luontoon.

Haitallinen vieraslaji

  • Levinnyt luontaiselta alueeltaan uudelle alueelle ihmisen avustamana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
  • Haitalliseksi luokitellun vieraslajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.
  • Uhkaa luonnon monimuotoisuutta.
  • Aiheuttaa taloudellista, terveydellistä, sosiaalista ja ekologista haittaa.
  • Esimerkiksi komealupiini on haitallinen vieraslaji ja se tulee hävittää pihasta ja puutarhasta ja käsitellä puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä.

Tulokaslaji

  • Luontaisesti, esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena Suomeen leviävä laji.
  • Eivät kuulu vieraslajisäädösten piiriin.
  • Esimerkiksi neitoperhonen ja arosuohaukka (erittäin uhanalainen, rauhoitettu) ovat tulokaslajeja.

Viljelykarkulainen

  • Voi siirtyä viljelyalueen ulkopuolelle spontaanisti (esimerkiksi tuulen mukana) tai tahattomasti ihmisen mukana (esim. puutarhajätteiden tai siirretyn maan mukana) .
  • Moni laji on vakiintunut, eikä aiheuta haittaa muulle lajistolle –  ei siis ole automaattisesti haitallinen tai vaarallinen laji.
  • Esimerkiksi terttuselja on yleinen, vakiintunut viljelykarkulainen.